Kerran keittiön pöytä alkoi suuresti puhutella. Se ei näyttänyt kauniilta eikä puhtaalta. Sinänsä tämä arkinen tilanne taitaa olla jokaiselle liiankin tuttu, mutta nyt puhuttelu oli tavallista syvällisempi. Miksi se oli puoliksi puhdas, puoliksi likainen? Syy oli tietysti koko perheessä, kaikkihan me olemme kodista vastuussa, mutta tajusin tässä omat ainutlaatuiset sormenjälkeni.
Olin putsannut vain oman osuuteni pöydästä.
Olin halunnut antaa opetuksen koko Maailmalle, ainakin kahdelle miespuoliselle ja yhdelle koiraspuoliselle henkilölle: Hoitakaa tästälähin oma osuutenne, kiitos! Minä en tässä jaksa kaikkea röhnää putsata.
Mikä oli lopputulos tästä opettavaisuudesta? Pöytä oli ruma ja likainen ja alkoi puhutella minua itseäni. Pöytä puheli: miksi olen puoliksi hoidettu, puoliksi hylätty? Miksi ajattelet vain itseäsi, ettekö ole kokonainen perhe? Ilahtuuko joku tästä sotkusta? Ilahdutko itse tästä sotkusta?
”Minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.”
Tarkemmin ajatellen myös Jumalan sanassa on samanlaisia puhuttelevia kohtia kuin puhuvalla pöydällämme. Vaikka toivon, että myös muut tekevät hyvää minulle, voin varmaan rauhassa aloittaa itsestäni. Jeesuskaan ei tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan. Hän pesi jopa opetuslasten jalat. Hän myös sanoi meille: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.”
Kiitos vinkistä, pöytä sekä raamattu!
Niinpä hän nousi aterialta, riisui viittansa ja kietoi vyötäisilleen pellavaliinan. Sitten hän kaatoi vettä pesuastiaan, rupesi pesemään opetuslasten jalkoja ja kuivasi ne vyötäisillään olevalla liinalla. (Joh. 13:4-5)
Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta. (Matt. 20:28)
Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat. (Matt. 7:12)
