Laskiaisen Mikaelmessussa pastori Jaakko Paakkanen puhui paastonajasta, erityisesti  siihen liittyen luopumisesta ja hidastamisesta. Hän mainitsi myös ruuasta paastoamisen, mutta ei suositellut sellaista paastoa kuin minkä Jeesus teki erämaassa ennen julkisen työnsä aloittamista.  Neljänkymmenen päivän paasto on tosiaan jo aika  äärimmäinen teko. Ruuasta voi kuitenkin paastota lyhyempiäkin aikoja, ja paasto onkin kautta aikojen ollut paljon käytetty keino paitsi henkisessä kilvoittelussa myös sairauksista  parantumisessa ja terveyden ylläpitämisessä.

Olen itse tehnyt elämässäni useampia mehupaastoja, paastoten nesteellä valmistautumispäivien jälkeen 3-5 päivää. Olen myös muutamaan otteeseen jonkin aikaa onnistunut ylläpitämään mehupäivän pitämistä kerran viikossa. Kokemukseni paastosta ovat olleet hyviä. Paastotessa ruuanlaittoon normaalisti käytettävä aika jäi muuhun. Välillä oli sumuisia paastoja, välillä taas olo oli koko paaston ajan kirkas ja energinen. Joka tapauksessa paasto kääntää mielen maallisesta hengelliseen. Voin vain kuvitella mitä paasto tulee tekemään rukouselämälle nyt kun kristittynä aloitan ensimmäisen paastoni. Tällä kertaa ajattelin kokeilla ainakin yhden päivän olla pelkällä vedellä.

Paasto on tänä päivänä aiempaa tärkeämpi myös kehon puhdistajana. Ympäristömme on entistä saastuneempi; ilmassa on kaikenlaisia epäpuhtauksia, vesijohtovedessä lääkejäämiä ja kosmetiikkatuotteissa sekä ruuassa lisä- ja säilöntäaineita ja raskasmetallijäämiä. Syömme myös helposti enemmän kehoa happamoittavaa kuin emäksisöivää ravintoa, ja hapan keho puolestaan luo edullisen ympäristön sairauksien kehittymiselle.

Helpointa voi olla ostaa valmis paastopaketti mikäli vihannesten tai hedelmien mehustaminen ja yrttiteen juominen ei vielä kuulu omiin päivärutiineihin. Itse suosittelisin ainakin paaston ajan käyttämään vain luomuviljellyistä kasviksista puristettu mehua tai valmiita luomumehuja, luonnonkosmetiikkaa, ja juomaan suodatettua vettä tai lähteestä haettua vettä, jotta kemikaalikuormitus olisi mahdollisimman vähäinen. Voi olla hyvä jo etukäteen ilmoittaa paastoaikeistaan lähimmilleen, ja ilmaista tarpeensa vetäytyä normaalia enemmän omiin oloihinsa rukoilemaan ja lukemaan Raamattua. Itse tykkään paastotessani myös kävellä luonnossa.

Suosittelen lämpimästi kokeilemaan paastoa. Eikä se haittaa, vaikka se ei ensimmäisellä kerralla edes ”onnistuisi”. Itse olen jonkun kerran pari päivää paastottuani langennut suklaamunkkiin….

Vain rukouksen päässä...
Ei olisi Googlea - olisi vain se mitä olet tallettanut muistiisi
Kiitos, kun jaat...Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter