Anteeksiannon vaikeus
Kristinuskon pääsanoma on anteeksianto. Jeesus armossaan näytti meille anteeksiannon mallia koko maallisen vaelluksen ajan. Jeesuksen rakkaus meitä kohtaan kutsuu meitä vaeltamaan anteeksiannon tietä elämässämme. Se on monesti vaikeimpia asioita elämässämme, mutta myös tärkein ja vapauttavin asia, joten se kannattaa aina. Me tarvitsemme siihen myös kokemuksen, että olemme saaneet itse anteeksi. Jeesus Kristus on tehnyt sen meille mahdolliseksi. Otettuamme Jeesuksen asumaan sydämeemme, meillä on kokemus anteeksi saamisesta.
Syksyllä 2010, kun kovan väännön jälkeen avasin sydämeni oven Jeesukselle, hänen armollinen rakkautensa pääsi muuttamaan elämääni. Olen tappanut ihmisen ja sitä ei voi millään rahalla eikä teolla korvata kenellekään. Sen anteeksi saaminen Jeesuksen ristintyön ja ylösnousemisen kautta oli minulle niin suuri asia, että lupasin Jeesukselle vaeltavani loppuelämäni anteeksiannossa, koska kukaan ei voisi minulle tehdä pahempaa kuin minkä Jeesus on minulle antanut anteeksi. Olen saanut apua prosessiin kokeneilta sielunhoitajilta.
Olen kohdannut monia tilanteita, jotka ennen olisin kostanut väkivallalla, mutta nyt olen kyennyt ne anteeksiantamaan. Minulta ovat uskovat tulleet velkomaan parannuksen tekoa ja vaikka olen niin tehnytkin, niin he ovat silti hylänneet. Juuri aivan lähiaikoina olen joutunut kovaan kamppailuun antaa anteeksi, kun kristittyjen yhteyttä yritetään rikkoa, rajoittaa. Me ihmiset olemme toisiamme kohtaan armottomia ja anteeksiantamattomia. Miten me unohdamme kuinka paljon Jeesus on meille antanut anteeksi? Estävätkö meidän omat haavamme vastaanottamasta Jeesuksen armoa ja anteeksiantoa, koska me emme sitä ulospäin näytä armolla vaan anteeksiantamattomuudella.
Jeesus, armahda meitä syntisiä!
Käy katsomassa Jarkon stoori myös My Story -sivustolla.
