Tapahtukoon Hänen tahtonsa!

Luomme ulkoisia olosuhteitamme mieleisiksemme

Meillä ihmisillä on taipumus pyrkiä luomaan elämämme ulkoiset olosuhteet sellaisiksi, että voimme kokea onnellisuutta ja merkityksellisyyttä. Tämä kuulostaakin ihan mielekkäältä, eikö? Pyrimme löytämään itsellemme sopivan työn, kodin ja ihmissuhteet. Monesti käytämme paljon aikaa ja ponnistelemme kovasti saavuttaaksemme meille ideaalit olosuhteet. Unohdamme kuitenkin, että mikään ei ole pysyvää. Unelmiemme kotitalo voi palaa. Puolisomme tai lapsemme voi kuolla tai vaan muuttua ihan toiseksi henkilöksi kuin kuvittelimme. Voimme menettää työpaikkamme jne. Voi myös käydä niin, että huomaamme, ettei unelmatyömme olekaan enää unelmatyö tai muut elämämme olosuhteet eivät enää tunnu oikeilta.

Kootkaamme sen sijaan aarteita taivaaseen

Ei ole väärin pyrkiä tyydyttävään elämään, mutta tärkeämpää kuin rakentaa itselle mieluisia ulkoisia olosuhteita on luoda sellaiset sisäiset olosuhteet, että voi kokea merkityksellisyyttä ja elämäniloa pääsääntöisesti koko ajan. Vain antamalla elämämme Korkeimman käsiin pystymme luomaan tällaiset olosuhteet. Vain etsimällä Jumalan tahtoa ja toteuttamalla sitä elämässämme voimme saavuttaa pysyvän onnellisuuden.

Jeesus sanoo:

”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta.” (Matt 6: 19-20)

Jeesus myöskin sanoo:

”Jos joku tulee minun luokseni mutta ei ole valmis luopumaan isästään ja äidistään,vaimostaan ja lapsistaan, veljistään ja sisaristaan, vieläpä omasta elämästään, hän ei voi olla minun opetuslapseni. Joka ei kanna ristiään ja kulje minun jäljessäni, ei voi olla minun opetuslapseni.” (Luuk. 14:26-27)

Tämä on aika vahvasti sanottu. Meidän tulee olla valmiita luopumaan kaikesta maallisesta. Nauttikaamme maallisista siunauksista suurena lahjana, joka meille hetkeksi annetaan.

Olosuhteet eivät horjuta sitä, joka luottaa Jumalaan

Paavali jaksoi ylistää Jumalaa ja suorittaa saamaansa tehtävää, evankeliumin julistamista, vaikka joutui useasti vankilaan, pahoinpidellyksi, ruoskituksi ja kivitetyksi. Olosuhteet eivät siis olleet kovin mieluisat. Nelson Mandela mainitsi vankilassa viettämänsä vuodet elämänsä parhaaksi ajaksi. Jotain syvällistä hänkin siis oli elämästä oivaltanut. Miksi emme siis me, mahdollisesti hyväosaisemmat, olisi valmiita antautumaan Jumalan tahtoon?

Antautuminen on tuonut rauhan

Itse olen aina halunnut paljon kaikkea ja olen paljon saanutkin. Minkään elämääni haluamani asian saaminen ei ole kuitenkaan tuonut rauhaa ja tyytyväisyyttä. Olen jo pidempään ollut tietoinen siitä, että onnellisuutta ei voi etsiä itsensä ulkopuolelta, mutta en ole pystynyt löytämään sitä sisimmästäni. Nyt olen tilanteessa, jossa en tiedä mitä haluaisin elämältä muuta kuin toteuttaa Hänen tahtonsa. Unelmatyöni ei enää ole unelmatyö, minulla ei ole parisuhdetta eikä perhettä, talouteni ei ole tasapainossa, mutta silti olen nyt tyytyväisempi elämääni kuin koskaan. Tiedän, että Jumalan tahto minua kohtaan on hyvä ja voin luottaa Hänen suunnitelmaansa. Kiitos Jumalalle siitä!

Kiitos, kun jaat...Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter

”Täsmävastaus täsmärukoukseen” – ajatuksia uusien nettisivujen ääreltä

tasmavastaus_kuva

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ”Mikaelmessu”? Kuinka Mikaelmessun syvimmän olemuksen voisi välittää nettisivuvierailun aikana? Näihin kysymyksiin löytyy varmasti satoja aivan erilaisia vastauksia.

Uniikki pala palapelissä

Olen viettänyt viime aikoina hetken jos toisenkin miettien vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin. Mikaelmessun uudet nettisivut aukesivat juuri äsken. Mitä enemmän olen uusien sivujen äärellä viettänyt aikaa, sitä selvemmin olen tullut tietoiseksi siitä, että Mikaelmessu ei ole voinut kehittyä sattumalta siksi messuksi ja yhteisöksi, mikä olemme tänä päivänä. Kun vertaan tilannetta runsaat kolme vuotta sitten tämänhetkiseen tilanteeseen, näen Jumalan vieneen työtään yhteisössä määrätietoisesti tiettyyn suuntaan. Tässä kaupungissa on muitakin messuyhteisöjä, mutta me arvoinemme ja näkymme kanssa olemme aivan uniikki niiden joukossa. Täytämme tässä kaupungissa paikan, joka olisi valtavan tyhjä, jos Mikaelmessuyhteisöä ei olisi.

Maailman lapsia varten

Olen sivujen äärellä ajatellut muun muassa rakkautta, jolla Jeesus on tätä yhteisöä kasvattanut, että voisimme tarjota tänne tuleville ihmisille maailman vaatimusten keskellä kokemuksen armosta, rakkaudesta ja ilosta. Mietin omiakin kasvuprosesseja nyt enemmän siitä näkökulmasta. Mikaelmessu oli huolella harkittu paikaksi, johon saisin juurtua kasvamaan, mutta olen alkanut nähdä asian myös siitä näkökulmasta, että kukaan meistä ei ole täällä sattumalta tai vain itsemme takia. Meidät jokainen on tuotu kasvamaan näihin arvoihin myös siksi, että voisimme olla rakentamassa tätä perhettä niitä maailman lapsia varten, jotka meidän huomaamme uskotaan.

Täsmävastaus täsmärukoukseen

Kun aloin käymään Mikaelmessussa runsaat kolme vuotta sitten, olin jo jonkun aikaa rukoillut itselleni seurakuntaa – ei vain paikkaa, jossa voi joskus käydä, vaan oikeaa kotia. Kuvittelin yhteisöä, joka olisi niin rakas, josta voisi olla niin ylpeä ja johon tuntisi sellaista omistajuutta, että sitä haluaisi olla rakentamassa kaikilla lahjoillaan. Mielessäni oli aika tarkka mielikuva siitä, mitä toivoin. Silloin Mikaelmessu ei kaikilta yksityiskohdiltaan vastannut mielikuvaa, mutta jäin. Jotenkin ei ollut energiaa lähteä eteenpäin ja tämä oli ihan ok. Sitä paitsi joku tässä viehätti tavattomasti.

Muita asioita, joita uusien sivujen äärellä olen juuttunut miettimään, ovat Jumalan hyvyys, johdatus ja ennalta näkeminen siinä, minne Hän halusi minut viedä. Jonkun aikaa kotiutumiseni jälkeen olin keskellä omia prosessejani, joissa tämä yhteisö ja sen osoittama välittäminen ja armo olivat keskeisellä paikalla. Niihin aikoihin kerran mieleeni nousivat sanat, jotka uskoin tulleen Jumalalta – ja joiden nyt tiedän tulleen Häneltä: ”Minä kävin läpi kaikki seurakunnat tässä kaupungissa sinua varten. Punnitsin niitä huolella jokaisen pyytämäsi yksityiskohdan kannalta – ja tämä on sinulle paras. Nämä ihmiset tulevat rakastamaan sinua.”

Jumalan lupaamaa välittämistä olen saanut kokea ja se tuntui alusta lähtien niin kallisarvoiselta, että olin valmis sen takia tinkimään muista yksityiskohdista. Luulin Jumalan yrittäneen tästä puhuakin – että rakkaus oli tärkeämpi, että Hän oli kyllä punninnut pyytämiäni yksityiskohtia, mutta rakkaus oli painanut vaakakupissa eniten. Ja kiitos, sekin olisi ollut riittävää! Aivan yhtäkkiä näin muutakin: Mikaelmessu ja sen ympärillä oleva yhteisö todella alkavat olla myös yksityiskohdiltaan ja tyyliltään enemmän ja enemmän juuri sellainen paikka minkä alunperinkin näin ajatuksissani ja mitä Jumalalta täsmäpyysin. Hänellä siis oli koko ajan selkeä suunnitelma mihin suuntaan Hän aikoo meitä kuljettaa ja Hän tiesi varsin tarkasti kuinka tämä tulisi olemaan vastaus rukoukseeni jonkun ajan kuluttua. Meni kylmät väreet kun tämän tajusin sivujen äärellä tuhannennen kerran niiden Mikaelmessusta antamaa vaikutelmaa kuulostellessani. Valtavaa, kuinka huolella Jumala punnitsee asioita valmistellessaan rukousvastauksia ja kuinka Hän näkee paljon kauemmaksi kuin me. Tänä päivänä olen täynnä kiitosta siitä, että saan olla kanssanne osa tätä kaikkea.

Etsi syvin olemus

…ihmeellistä kuinka syviin ajatuksiin voi päästä nettisivuilla. Etsi sinäkin uusilta sivuiltamme Mikaelmessun syvin olemus ja katso mihin pohdintoihin se sinut vie. Sen jäl­keen voit uu­del­leen vas­ta­ta mie­les­säsi ky­sy­myk­seen, mi­tä Mikaelmessu tuo mieleen. Toi­vot­ta­vas­ti ku­va on selkiintynyt ja mo­ni­puo­lis­tu­nut – ja näkemäsi ja lukemasi tuntunut siltä, että päätät lähteä tutustumaan meihin livenä seuraavaan Mikaelmessuun. Tervetuloa!

Kiitos, kun jaat...Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter