Ihmisen tai Jumalan apu?

Autan sinua: Ota itseäsi niskasta kiinni!

Meillä varmasti itse kullakin on niitä tilanteita, joissa mennään matalalentoa. Mikään ei maistu – ei elämä eikä ruoka. Yksinkertaisesti on paha mieli tai jopa masennuksen poikasta ja tuntuu, että koko maailma kaatuu niskaan. Yhdet meistä sinnittelevät yksin mahdollisimman pitkään, toiset etsivät apua tukeutumalla toisiin ihmisiin. Ehkä löydämme sellaisen ihmisen, joka jaksaa kuunnella kerran, ehkä kaksi tai kenties useamminkin. Yleensä kuitenkin kuuntelu loppuu siihen, että kuuntelija tuntuu tietävän tasan tarkkaan, millä päästään ongelmasta yli: jollakin se on mindfullness, toisen neuvo on alkaa ylistää, kolmas taas suosittelee ammattiapua… Viesti tuntuu olevan, että kaikki muuttuu, kunhan otat itseäsi niskasta kiinni. Kuitenkin siinä hetkessä ainoa toiveesi oli, että joku kuuntelisi…

Jumala kysyy: Mitä tahdot, että teen sinulle?

Meille on kuitenkin Taivaallinen Isä, joka jaksaa kuunnella kyllästymättä. Mieleeni tulee Elia, joka lähti karkuun Isebeliä, kun tämä uhkasi tapattaa hänet, jos vain saisi kiinni (1. Kun. 9). Monien vaiheiden jälkeen Elia tuli Siinain vuorelle, jossa hän kohtasi Jumalan. Mutta miten Jumala aloittaakaan keskustelun Elian kanssa? Hän antaa Elian ensin purkaa sydämensä tuskan, vaikka Jumala varmasti tiesi, mikä tuo tuska oli. Sitten vasta, kun Elian ahdistus oli hoidettu, Jumala antoi Elialle uuden tehtävän, ja lopulta paha Isebelkin sai palkkansa. Vaikka Jumalalla oli vastaus ja ratkaisu Elian ongelmiin, oli Jumalalle Elian ongelma se tärkein, joka sai tulla keskustelussa ensimmäiselle sijalle. Samalla tavalla Jeesuskin kysyi ensimmäiseksi sokealta lähellä Jerikoa: ”Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?” (Mark. 10:46–52), vaikka meistä tuo kysymys kuulostaa ehkä vähän typerältä, mutta ihmisen kohtaaminen oli Jeesukselle tärkeämpää kuin itse näön antamisen ihme.

Samalla tavalla Jumala on luvannut kuulla meitä meidän ongelmissamme: ”Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.” (Ps. 55:22) Eikä Eliankaan tarvinnut lopulta suorittaa tehtäväänsä yksin, vaan hän sai avukseen toisen ihmisen, Elisan, josta tuli yksi Vanhan testamentin maineikkaimmista profeetoista. Myös sokea kerjäläinen sai näkönsä. Tärkeintä on luottaa Jumalaan, ja antaa Hänen kantaa murheemme. Hän aina vastaa paremmin kuin osaamme pyytääkään – kunhan vain annamme luvan.

Kiitos, kun jaat...Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter