Huollatko autosi vuosittain?
Tiedän kaksi asiaa, joita kannattaa/täytyy huoltaa säännöllisesti. Molemmat alkavat a:lla ja ovat omistajalleen yleensä tärkeitä ja rakkaita…
Arvauksia?? Vastaus: auto ja avioliitto
Yhteiskunnassamme on lainsäädännöllä huolehdittu auton huollosta: katsastus on kerran vuodessa ja siinä ainakin suurimmat viat tulevat esiin ja korjatuiksi. Ehdotan että avioliitolle voitaisiin antaa samanlainen lakisääteinen velvoite säännöllisiin tarkastuksiin ja vaadittuihin huoltoihin. No, vaikka ehdotukseni on laadittu pieni huumorinpilke silmäkulmassa, ei niin paljon leikkiä ettei puolet totta. Vähintäänkin sen verran euroissa, minkä uhraamme autoon vuodessa, olisi järkevää sijoittaa yksinomaan parisuhteen huoltoon. Mahtaako näin tapahtua keskimääräisessä kristillisessä aviosuhteessa? Tässä kohtaa haastan erityisesti teitä miehet. Onko yhtä luonnikasta sijoittaa aviosuhteeseen kuin esimerkiksi autoon tai muihin teknisiin vempaimiin?
Kolme vuotta sitten olimme mieheni Karin kanssa tilanteessa, jossa vuosihuollot olivat jääneet väliin. Moottori yski ja pakokaasuja oli yli sallittujen ohjearvojen. Jumala johdatti löytämään Karkun Evankelisen opiston avioliitoleirin. Tämä kesäinen huoltoviikko on ollut ohjelmistossamme nyt jo kolmatta vuotta. Rehellisesti sanottuna en tiedä missä olisimme nyt ilman tätä löytöä. Olisiko auto (avioliitto) jo romuttamokunnossa? Varoituksen sana: tämä on mahdollista myös kristillisessä avioliitossa. Meillä saattaa olla illuusio että kun jaamme yhteisen uskon, se riittää myös onnellisen parisuhteen takaamiseksi. Perustan se kyllä antaa mutta lisäksi tarvitaan tekoja. Raamatussa on lukuisia kohtia, missä Jumala kehottaa meitä erilaisiin tekoihin puolisoamme kohtaan. Gal 5:22, miehille Matt.19:5, vaimoille Sananl.31: 10-31, noin vain muutamia mainitakseni.
Vaimon viisaus talon rakentaa, vaimon tyhmyyteen talo sortuu. (Sananlaskut 14:1)
Sillä viisaudella jonka Jumala armossaan on minulle tähän päivään mennessä suonut, koen että useimmiten tarvitsemme parisuhteen huoltoon myös ulkopuolista tukea. Ennaltaehkäisy on avainsana, kyse ei siis todellakaan ole siitä että huoltoon mennään vasta kun autosta (avioliitosta) saa vaihdossa enää muutaman huntin. Ilokseni olen huomannut että ainakin Karkussa valtaosa osallistujista ovat nuoria pareja, jotka haluavat panostaa onnellisen avioliiton puolesta jo ennen kuin varsinaisia ongelmia on ehtinyt kehittyä.
Tämän kesän ydinoivallus on seuraava: Vain kaksi itsensä kanssa onnellista ihmistä voi muodostaa onnellisen parisuhteen. Työ on aloitettava itsestä. Joskus tähänkin tarvitaan ulkopuolista apua, vaikkapa yksilöllistä sielunhoitoterapiaa. Jos alamme etsiä auton(avioliiton) pyörästöstä vikaa ennen kuin vaihteet ja jarrut on tsekattu voi olla että teemme paljon turhaa työtä ja vika ei vaan korjaannu. (Miehet, suokaa anteeksi ontuva vertaus, minulla ei ole aavistustakaan miten auto toimii…) Mutta, pointti on siis se että on oltava oma pääty kunnossa, silloin Jumalan ihmeet tulevat mahdolliseksi parisuhteessa. Vain itseään voi muuttaa, vanha klisee, mutta niin totta!
Karin kanssa nautimme nyt oivallusten hedelmistä arjessamme. Olemme saaneet tutustua toistemme sielunmaisemiin ja rakkauden kieleen. Minulle ne ovat kauniit sanat ja lahjat, Karille teot. Jos toimimme ”autopilotilla” käytämme toiseen sitä kieltä, joka on itselle luontevin. Niin kävi meilläkin: Kari teki hiljaisuudessa tekoja, joita en osannut mieltää rakkauden osoituksiksi. Ja minä annoin sanoja ja lahjoja, jotka Karille eivät olleet niin merkityksellisiä kuin minulle. Omalla kohdallani olen oppinut huomioinnin merkityksen vaatimusten sijaan. Sen sijaan että vaatisin puolisoltani, voin arjessa tehdä lukuisia palveluksia Karille, jotka osoittavat hänelle rakkauttani. Karin kohdalla oivalluksesta kertoo syntymäpäivänäni otetut kuvat enemmän kuin sanat.
Kiitämme ja ylistämme Jumalaa, joka antaa viisautta ja varjelee avioliittoamme nyt ja tulevaisuudessa.
Yhteinen seikkailu ja tutustumismatka jatkuu. Ja kyllä…aiomme huoltaa automme (avioliittomme) myös ensi kesänä!
