mennessä Hanne Tuulos | 26.02.2017 | Blogi
Kun olit koululainen, opettelitko koulussa ulkoa sellaisia runoja, laulun sanoja tai muistisääntörimpsuja, jotka osaat vieläkin? Muistan 4. luokan englannintunnilta täysin mielivaltaisen yhdistelmän tavuja, jotka opettaja kirjoitti taululle todistaakseen meille, että kun listan lukee 16 kertaa läpi, se on syöpynyt muistiin ikuisiksi ajoiksi. Asialla oli tietenkin myös taka-ajatus: todistaa, että jos opimme merkityksettömiä tavuja ulkoa, emmekö sitten myös englannin sanoja. Nyt taitaisin tarvita himpun verran enemmän toistoja, mutta 16 riitti silloin ja ihmeellisesti muistan listan yhä: ke-la-tuk-toi-vi-loi-per-vu-kos-tok-na-lo.
Jos Google katoaisi ja Raamattu otettaisiin pois
Tänä päivänä ulkoa opetteleminen ei taida oikein olla muodissa. Mutta entä jos meiltä otettaisiin Google ja muut apuvälineet pois ja olisimme ulkoa opettelemamme tiedon varassa? Miten silloin pärjäisimme? Muuttaisiko se asennoitumistamme ulkoa opettelemiseen?
Entä jos joku ottaisi meiltä Raamatun pois – tai jos emme jostakin muusta syystä pystyisikään lukemaan sitä ja olisimme ulkoa osaamiemme jakeiden varassa?
Olin yhden kerran – n. kolme vuotta sitten – niin kipeä että olin sairaalassa viikon verran ja vaikka olisin halunnut lukea Raamattua, en pystynyt. En myöskään jaksanut Raamatun kohtia edes aktiivisesti muistella. Mutta ne kaikkein tutuimmat, jotka osasin etu- ja takaperin, risteilivät voimaa tuovina virtoina ajatuksissani ja pyörivät huulillani aivan itsestään. Jumala käytti niitä Sanoja, joita olin vuosien mittaan sisimpääni tallentanut. Olen monta kertaa ajatellut sen jälkeen, että kannattaisi opetella enemmän ulkoa – oli se sitten pahan päivän varalle tai sitä hetkeä varten kun ystävä tarvitsee rohkaisua eikä Raamattua ole juuri silloin käsillä.
Raamatussa tämä tiedetään. Siellä ulkoaopettelu ei ole mitenkään poissa muodista. Siihen kehotetaan tuon tuosta, esim. näin:
”Älä päästä mielestäsi minun Sanojani, pidä ne visusti sydämessäsi, sillä ne ovat löytäjälleen elämä, lääke koko hänen ruumiillensa.” (San. 4:21-22)
Kaikkivaltiaan hengitys kasvoillani
Olen joskus kirjoittanut muistikirjaani ylös seuraavat sanat: ”Raamattu on ihmeellinen kirja: Jumala hengittää sen joka jakeessa. Joka jakeesta virtaa henkeemme voimaa.” En tiedä keneltä sanat ovat peräisin, mutta ne ovat edelleen ihanat ja voimaannuttavat. Ajattele: joka jakeesta virtaa voimaa. Hänen Sanojensa äärellä olemme niin lähellä Häntä, että voimme tuntea Hänen hengityksensä kasvoillamme.
Mitä mahtavatkaan tehdä Jumalan hengittämät Sanat ja niiden voiman virta meissä kun Jumalan sanoja on talletettuna sydämiimme niin, että Jumala voi niistä meitä milloin vaan muistuttaa ja Hän alkaa puhua niiden kautta elämäämme rohkeutta, lohdutusta, lujuutta, iloa ja rauhaa. Silloin Jumalan lupaukset alkavat toteuttaa itseään.
Sinut on haastettu!
Mikaelmessuyhteisössä opetellaan tänä keväänä Raamatun jakeita ulkoa.
Minulla on siitä tosi kutkuttava fiilis mitä tapahtuu ulkoaopeteltujen Jumalan Sanojen seurauksena kun Jumala voi alkaa muistuttamaan meitä niistä ja hengittää elämäämme niiden kautta yötä päivää milloin vaan ja missä vaan.
Varsinkin koska olemme tässä mukana yhteisönä, on jännittävää tehdä tätä seikkailua yhdessä ja nähdä miten Jumala tämän kautta pääsee siunaamaan Mikaelmessuyhteisöä.
Tämä haaste on kaikille avoin – muillekin kuin mikaelmessulaisille. Tulisitko Sinäkin mukaan tähän seikkailuun katsomaan mitä alkaa tapahtua, kun Jumalan Sanat tallentuvat muistiisi?
OHJEET
Viikon jakeet julkaistaan sunnuntai-iltaisin Mikaelmessuissa, www.mikaelmessu.fi -sivustolla ja Facebookin Mikaelmessuyhteisö-ryhmässä. Mikäli et käytä Facebookia säännöllisesti, tilaa jakeet sähköpostiisi!
- Ota haaste vastaan. Ilmoittaudu mukaan: hanne@mikaelmessu.fi (Ilmoita käytätkö FB:tä vai haluatko jakeet sähköpostiisi).
- Jos käytät Facebookia tykkää Mikaelmessuyhteisö -ryhmästä.
- Kirjoita viikon jae aina itsellesi heti näkyviin jonnekin – puhelimeesi, kalenteriisi, lapulle taskuun, jääkaapin oveen, työpöydälle tai vaikka käteesi – minne vaan missä silmäsi osuvat siihen usein.
- Opettele ulkoa viikon jae (ja mistä se löytyy) ja kysele samalla mitä Jeesus haluaa sen kautta sanoa sinulle.
- Jaa halutessasi ajatuksia jakeista ja kokemuksistasi FB:n Mikaelmessuyhteisö-ryhmässä
- Kertaa ajoittain edellisten viikkojen jakeita.
- Innosta ystäviäsi mukaan! Tämä haaste ei sulkeudu vaan uusia pääsee mukaan koko ajan.
Ensimmäinen ulkoaopeteltava kohta viikolle 9 (27.2. – 5.3.) julkaistiin juuri Mikaelmessussa:
mennessä Hanne Tuulos | 22.07.2016 | Blogi
mennessä Piia Virtanen | 25.03.2016 | Blogi
Alussa oli Sana (jota en lukenut)
Olin uskonut elävään Jumalaan jo 6 vuotta, mutten saanut luettua Raamattua. En ymmärtänyt sitä, se ei kutsunut minua, olin saamaton. En ymmärtänyt yhtään, mihin kontekstiin yksittäiset Raamatun kohdat liittyivät. Toivoin, ettei kukaan huomaa osaamattomuuttani.
Syksyllä 2015 tähän tuli muutos. Koin pysähdyksen, kun mietin ajankäyttöäni. Jumala on antanut kaiken ajan, joka minulla on. Hän on auttanut minua selviämään paljon vaikeammistakin asioista. Eikö muka Hän, joka on minut tällaiseksi luonut, auttaisi myös lukemaan Sanaansa? Uskoin, että Hän auttaisi.
Kummin kanssa eteenpäin
Päätin lukea päivittäin ja ystäväni lupasi ottaa vastaan Raamattua koskevia viestejäni. Hänestä tuli raamattukummini, kuten leikillisesti (mutta tosissani) sanoin. Viikon lukemisen jälkeen alkoi takkuilla. Keksin selityksiä ja koin huonoa omatuntoa. Ystäväni kysyi, auttaisiko, jos lukisimme yhdessä samaa kohtaa sitä toisillemme kommentoiden. Se auttoi. Raamatusta tuli päivittäinen seuralainen. Kerroin tästä ”kehittämisprojektistamme” messussa, mikä oli papiltamme viisas veto. Enää en voisi kääntyä takaisin ja lakata lukemasta ?.
Hyvä kiertoon
Parin kuukauden päivittäisen Raamatun lukemisen jälkeen halusin jakaa saamaani hyvää muillekin. Olimme Ystäväni kanssa käyneet miltei kaiken keskustelun Facebook-viestein. Sain idean Facebook Bible -ryhmästä, johon voisi liittyä kuka tahansa sellainen yhteisömme ihminen, joka tarvitsee tsemppiä Raamatun lukemiseen tai haluaa jakaa ajatuksia lukemastaan. Ystäväni innostui ideasta heti.
Ideasta toteutukseen! Nyt meillä on virtuaalinen 17-henkinen perhe, suljettu Facebook-ryhmä, jossa vaihdamme ajatuksia lukemastamme luvusta päivittäin. Joukossa on ikänsä uskossa olleita ja meitä ”tuoreempia tapauksia”. Ajatusten vaihto on vilkasta. Joku jakaa tärkeitä taustatietoja, joku taas kirjoittaa enemmän siitä, mikä häntä itseään päivän luvussa kosketti. Edelleen ”tilivelvollisuus” auttaa minua lukemaan, mutta yhä useammin huomaan pystyväni toimimaan Mikaelmessuyhteisömme arvojen – armon, rakkauden ja ilon -hengessä jopa itseäni kohtaan ja nautin lukemastani. TYKKÄÄN.
mennessä Hanne Tuulos | 11.03.2016 | Blogi
Torstai-iltana oltiin koolla pienellä joukolla miettimässä kuinka ihmiset löytäisivät yhteyden Isään, jonka suurin unelma on yhteys kadonneeseen lapseen. Kuinka voisimme auttaa niitä, jotka eivät yhteyttä edes osaa etsiä? Mm. tällaisia asioita pohditaan kuukausittain kokoontuvassa Love People perheessä, joka käy myös parin viikon välein kattamassa kahvipöydän kävelykadulla, juttelee ja rukoilee ohikulkijoiden kanssa ja hieroo jumittuneet niskat siinä samalla. Lähdin illasta päällimmäisenä odotus seuraavan päivän vapaapäivästä, jota en enää halunnut viettää millään muulla tavalla kuin Isää lähellä…
Illassa kanssamme oli Niemeläisen Seppo juttelemassa ja jakamassa meille kokemuksistaan ja ajatuksistaan, joiden joukosta poimin Sinua varten joitakin helmiä.
Isä jolla on ikävä
Meidän Jumalamme on Isä, jolla on ikävä meitä ja sitä että sanoisimme Häntä Isäksi. Että vain olisimme Hänen kanssaan – ilman pyyntölistoja, Hänhän tietää jo joka tapauksessa mitä me tarvitsemme. Oletko nähnyt mainoksen, jossa vaari haetaan kakulle saunarantaan? Kuinka onnellinen on tyttö hakiessaan ja kuinka onnellinen on vaari kun hänet haetaan. Ihan samanlainen on meidän Taivaallinen Isämme: Hän odottaa, että joku haluaisi viettää aikaa Hänen kanssaan. Voisiko tästä välittyä jotakin kohtaamisiimme ihmisten kanssa? Voisivatko ihmiset ymmärtää tästä evankeliumin? Vain Jeesuksen työn tähden meillä on Isä. Ja vain sen tähden meillä voi olla yhteys Häneen.
Alemmaksi ei voi mennä
Entä jos joku kokee niin kamalasti rikkoneensa Isän tahtoa vastaan, että ajattelee olevansa tämän ulkopuolella? ”Jokainen joka avuksi huutaa Herran nimeä, pelastuu.” (Room. 10:13) Kenenkään ei tarvitse jäädä ulkopuolelle jos hänelle kelpaa se, että Jeesus on korjannut synnin rikkoman tien Isän luokse. Jumala on tuonut evankeliumin niin alas, ettei sen jälkeen ei ole enää mitään. Kuulimme että Jordaniassa sijaitsee maan alin kohta, mitä alemmaksi maailmassa ei voi enää mennä. Se on joen uoma, jossa Jeesus kastettiin. Jeesus laskeutui jo fyysisestikin niin alas, ettei sen alemmaksi voi kukaan enää mennä ja Hän pystyy nostamaan ihmisen sieltä ylös.
Pysy lähellä Jumalaa
Voimme ajatella ihan mitä vaan työtä Jumalan valtakunnassa, niin kaikkiin tehtäviin kuuluu sama lähtökohta: kaikkein tärkeintä ja prioriteeteissa aina ykkösenä tulee olla huolehtia omasta henkilökohtaisesta suhteesta Jumalaan.
Tärkeintä on Raamatun Sana, jonka äärellä Isä puhuu. Kokeile mitä tapahtuu kun me sanot Raamatun äärellä Isälle: ”En ymmärrä tätä, auta minua!” Isä ei koskaan sano meille ettei ehdi meille puhua. Hänellä on aina joku ajatus, minkä Hän haluaa tuoda. Yhtäkkiä huomaamme jotakin ihan uutta tekstissä jonka olemme lukeneet monta kertaa: Ei siinä aikaisemmin ole noin lukenut. Niin yksinkertaista se on. Mutta jos alamme tehdä Jeesuksen seuraamisesta rakenteita ja vaikea kuvioita, niin kuka Häntä osaa seurata? Evankeliumi on äärimmäisen yksinkertaista.
Hyvä muistutus oli, että syntien tunnustamisen tarkoitus ei ole listan pitäminen kohdista, missä on Isän tahtoa rikkonut tai huonon omantunnon kantaminen siitä, jos listasta unohtui jotakin. Siinä on kyse samaa mieltä olemisesta kun Isä näyttää jotakin omasta elämästä. Meidän tehtävämme on silloin sanoa Isälle: ”Mä ymmärrän. Mä oon samaa mieltä. Anna mulle anteeksi.”
Isän unelmaa toteuttamassa
Paavali käyttää Raamatussa ilmaisua ”me pyydämme Kristuksen puolesta”, suostukaa sovintoon Jumalan kanssa (2 Kor 5:20-21). Sama Isä odottaa siis, että syntinen tyttö tai poika suostuisi siihen työhön, jonka Jeesus on tehnyt yhteyden palauttamisekti Isään. Kaiken takana on taas Isän ikävä lapsia kohtaan. Siinä on syy myös sille miksi olemme Love People tiimin kanssa kaduilla. Olemme siellä että Isän unelma saisi toteutua. Hän on lähettänyt meidät toteuttamaan tätä tehtävää.
Esimerkki: Joku kuuli Jeesuksesta koska olimme kadulla. Hän ymmärsi evankeliumin sen takia, että joku koski häneen, katsoi silmiin ja hymyili. Jonakin päivänä hän voi olla tekemässä Jumalan valtakunnan työtä vain siksi, että joku pysähtyi hänen kohdalleen kävelykadulla. Jumala kuljettaa meitä hänen suunnitelmissaan. Meille jokaiselle on varattu oma kohta jonkun ihmisen matkalla yhteyteen Isän kanssa. Joskus saamme olla kylvämässä, joskus ehkä leikkaamassakin.
Alla olevassa kuvassa 100% kuvaa hetkeä, jolloin taivaassa pidetään ilojuhlia kun joku tarttuu Jeesuksen käteen. 0% on viiva, jossa asia ei kiinnosta yhtään. Nuolista koostuvat palaset kertovat tilanteista, jolloin joku teki jotakin mikä vei ihmistä lähemmäksi uskoa Jeesukseen. Sinä olit keltainen pala ja sinut tarvittiin.
Kutsuttu kasvamaan voidakseni auttaa
Jumala tarvitsee meitä jokaista. Tämä on hyvä muistaa varsinkin sellaisina päivinä kun tuntuu ettei meistä ole mihinkään: Jumala on silti kutsunut minut! Hän johdattaa ja kasvattaa. Sen tähden kristittynä kasvaminenkin saa ihan toisenlaiset mittasuhteet: Minut on kutsuttu kasvamaan siksi, että voisin paremmin auttaa muita matkalla Isän luokse ja Jeesuksen omaksi.
Uskollinen Jeesus
Lopuksi rohkaisun sana niihin hetkiin, jolloin kompuroimme, teemme väärin ja epäilemme: Jeesus on uskollinen! ”Hän on uskollinen vaikka me olisimme uskottomat sillä itseään kieltää Hän ei saata.” (2 Tim. 2:13)
Äänite: Seppo Niemeläinen Love People perheillassa 10.3.2016. (21:46)
mennessä Suvi Palomäki | 29.02.2016 | Blogi
Raamatun lukeminen on kuin hammaslangan käyttö. Jokapäiväinen hyödyllinen ja tärkeä asia, mutta silti tuntuu velvollisuudelta. On helppoa löytää aikaa ja intoa lukea sanomalehteä tai naamakirjaa, mutta Raamatun lukemiseen joudun patistamaan itseäni.
Olen miettinyt usein syitä, miksi Raamatun lukeminen on niin vaikeaa. Sivut ovat ohuet ja teksti on pientä. Kieli on vanhanaikaista ja teksti vaikeaselkoista. Olen lukenut samat kohdat kymmenen tai sata kertaa. Olen syntinen ja luen pyhää kirjaa. Olen laiska.
Nuorena kristittynä jonkin hengellisen kirjan innoittamana tulin siihen tulokseen, että sopiva tahti on lukea Raamattu läpi vuodessa. Pari vuotta meni ihan hyvin, mutta sitten homma alkoi pahasti tökkiä. Aamulla aloin painaa torkkua mieluummin kuin herätä lukemaan ja vähitellen tahti hidastui. Muutin kaupungista toiseen ja päätin irtisanoutua kaikesta lakihenkisestä kuten Vanhan Testamentin lukemisesta. Sitten olen lukenut vaihtelevalla menestyksellä Uutta Testamenttia ja valikoituja kirjoja Vanhasta Testamentista. Toisaalta kaipaan järjestelmällisyyttä, jossa voin merkata päivän tekstit ja vuosien määrästä laskea, montako kertaa olen Raamatun lukenut. Toisaalta ajatus sukuluetteloista ja lakiteksteistä vuosi toisensa jälkeen ei houkuta.
Jotkut lukisivat – jos se olisi mahdollista
Vainotut kristityt maailmalla lukevat Raamattua innolla, mutta joutuvat tekemään sen piilossa. Lisäksi muutamalla kansalla ei ole vielä ollenkaan mahdollisuutta lukea Raamattua omalla kielellään. Meillä taas on vihkiraamattu, rippiraamattu sekä uusi, vanha ja vaihtoehtoinen käännös tarjolla ja vielä mobiiliversio puhelimessa, mutta ei intoa niiden lukemiseen. Löytyy synnintuntoa huonosta raamatunlukumotivaatiosta tai sitten ylpeyttä omasta ahkerasta lukutottumuksesta.
Haluanko olla kuulolla?
Kaksi asiaa vastausta ja vastakysymystä, miksi silti lukisin (ja luen) Raamattua. Jumala puhuu Sanansa kautta – haluanko olla kuulolla? Ja olenko valmis ottamaan haasteen myös toteuttaakseni Jumalan sanaa jokapäiväisessä elämässäni?